JOS oon kaatunu ku oon skeitannu esim. vetäny rampissa nii en uskolla mennä enää ku oon kaatunu =(
ja oon saanu paljon vammoja kun oon skedenny mut haluun kumminkin oppii vielä kaikkee uutta ??!!! =)

suojukset on yks vaihtoehto rampissa.

Käytä suojia, esim polvisuojat todella tarpeelliset, rampissa,ihme kun en itse ole kunnolla kertaakaan vielä mini rampissa kaatunut,nose johtuu siitä olen liiankin varovainen.

Siitä kun kaatuu pahasti oli väline mikä tahansa voi jäädä pelko, mutta ainoa miten siitä pääsee eroon on joko ajan kanssa tai kohtaamalla se!
Joten mene uudestaan kokeilemaan suojien kera,ja ota iisimmin.
Kannattaa mennä ramppiin vasta kun osaa mennä sen verran eteenpäin että tietää pystyvänsä pysyyn pystyssä siellä.
Onnea.

Ainahan uudelleen meno kuumottaa. Mielummin vetää sitten heti uudelleen jos vaan pystyy kun on kaatunu. Mutta jos ei pysty niin sit se on vaan pakko kerää rohkeutta tarpeeks. Kyl kun se pari kertaa menee rennosti niin tulee itellekin enemmän varmuutta. Ainakin noin mulla. Suojat on kyllä aina hyvä asia, ja niitä ei voi olla liikaa. Mutta saattaa tuntuu hiukka tönkölle, ainakin miusta.Ü

Totta toi möksin juttu, kun mie kaadun meen uudestaan, jos ei kokeile heti uudestaan niin pelko vahvistuu, sitä paitsi siihen kaatumiseen tottuu, aluksi se pelottaa,(aina pelästyy kun kaatuu,mutta vaikutus vähenee kun kaatuilee paljon)
harjoitusta vaan:)

Mut ei kyl kannata aina ajatella et "mitä jos kaadun?" Silleeki saa uskallusta ku aattelee et mitä jos se menee, ihmiset taputtaa ja sillee =)

polvareiden kanssa rampissa harvoin sattuu mitään, sekin tosin vaatii jonkun verran harjoitusta, että oppii kaatuamaan aina kun mahdollista polvilleen.

Itellä tuli tauko skeittaukseen kun vedin ihan kympillä päälleni... Nyt kun haluaisin taas verestellä niin ei ole dekkiä. Toisin sanoen harmittaa ihan sikana kun anto sillon pelolle ja kivulle vallan..

Kerran sitä vain eletään, joten kun kaatuu niin eiku uudestaan yrittämään jos ei oo mikään poikki.. ;)

ajattelet vaan että kerran se kirpasee. Mä oon kyllä huomannu että vähemmän täys järkiset onniistuu siinä parhaiten

tai sitte menee nivelsiteet ja kirpasee vähän pitemmän aikaa. ei vaa. en haluu pelotella. vetäkää kaikki temput vaan ja pistäkää motoks "taidanpa uskaltaa".

kun kaadut tokan kerran niin se menee pian ohi..sen jälkeen se on vaan enää hauskaa! siis jossei pahasti kaadu..

opettele kaatumaan "kevyesti" ni ei pelota niin paljoo... no aluksi tietty pelottaa mut se menee pian ohi ku ottaa itteensä niskasta ja vaan menee... ok. no hyvähän se tässä on sanoo, mut.. joo.. kokeile!! ja tsemiä!

ihan eri laji, mut tipuin tossa pari viikkoa sitte heppani selästä suoraan esteen päälle selälleen ja kyllä kirpasi mut sisulla samantien takas selkään eikä jääny mitään pelkoja.
saman tein ku kaaduin lumilaudalla ja löin pääni aika pahasti, heti piti jatkaa laskemista ja ihan yhtä kovaa kunnes päässä alko heittää sen verran ettei kyenny enää laskee, ja edelleen lasketaan yhtä rämäpäisesti, tosin kypärä päässä... ;)

Mulle kävi samalla lailla misssunshine talvella kaaduin skeittilaudalla(tämmönentalviv
ersio oma tekemä pelkkä dekki.)Ja löin pääni ja sen jälkeen pidin talvellakin lasketellessa kypärää ja yritin olla välittämättä siitä kuinka tyhmältä se ehkä näyttää.
fiksua se on jos haluaa elää.

mäkin ostin kesällä laudan itelle ja pääsin vähän testaa sitä niin oli sit pari viikkoo kylki luut paskana ku lensin portaisiin silleen kätevästi. nyt ei uskalla ku vähän rullaa kaduilla... :(

ei kannata pelätä mitää.

mulla on usein se että se kun kokeilee jotain ekan kerran niin se pelottaa.mutta sitte sen jälkee alkaa tekee vähän enemmän ja sit huomaa et se ei enää pelotakkaa:)
ite en oo suojia käyttäny enkä tuu varmaa käyttämääkää..

Se on sitä rajojen voittamista se.

ei kannata pelätä!!! oon mäkin kaatunu rampis, ja jalka paskaks.. ei ne suojat aina auta, mu yleensä kyllä... :) jatka vaa, äläkä pelkää mtn!!! :)

just sehän skeittamisesta tekee sen siistin ku ei aluks uskalla ja sit kummiski ylittää rajansa ;) piis <3

"ei kannata pelätä".

Niin ei kannatakaan! Mutta yleensä pelko on tunne mitä ei voi oikein estää, sen kanssa on vain opittava elämään.

Jotain suojaa polviin ja kokeilemaan. Itsensä ylittäminen on mahtava tunne. :>

mie ainaki pelkään välillä aika paljonki, mutta se just on siisteintä ku voittaa sen pelon ja uskaltaa koittaa..
Viime kesänä kans minissä meni nilkka, enkä voinu kunnolla kävellä kuukautee, saati sitte rullata tai muuta.noo ens kesänä sitte ehkä taas.. onnex nyt on talvi nii pääsee laskeen!

mul on ollu polvet ihan sinertävät mustelmist ja nilkka nyrjähtäny vaiks oon skedeny joku 2 kuukaut...
mun kamu jonka kaa skedeen on sellane hurjapää et menee mist vaa vaiks ei osaiskaa,enkä haluu olla huonompi joten seuraa peräs =P
kannattaa vaa mennä eikä pelätä!!

:D
...tota..kyllä ehkä jonkun verran kannatais ajatella miten toi temppu (teknisesti) mene/käy, mutta ei tarvii kyllä ottaa pelkoa sille kokeiluun mukaan. Mutta en ole aivan sama mieltä, että pitää tehä kaikkea, mitä kamu teke edessä koska ei se välttämätä ole aina paras vaihtoehto...

Polvien (hyvä) kunto on skeittauksessa tärkeä, koska ilman sitä ei oikein pystyy skeittamaan ilman kipua yms. eli jos kaadu paljon polville niin suojukset niihin.

pistätte polviin sellaiset tosi sexyt suojat, niin poijat tykkää... niissä on sitä jotain... no ei tosi :D mutta pelkohan on ihan luonnollinen asia. se että toisia pelottaa enemmän kuin toisia, on pelkkää itsesuojeluvaistoa.. Ja eikös se olisikin aika paha, jos sitä vaistoa ei olisi... eli kiitetäänpäs sitä :D mutta skeittauksessa kaatuminen ja itsensä kolhiminen on maailman luonnollisimmat asiat :)

Kannattaa oppia havaisemaan jo siinä hypyn aikana se että meneekö se päälle vai ei, eli jos lähtee paskasti ja tasapaino on jotenki killillään tai vastaavaa ni heittää vaa sen laudan jaloistansa eikä ees koita ländätä. Ja sit jos näyttää hyvältä ni päälle vaan. (Tosin tämä ei toimi enää vähän isommissa rappusissa, joissa jalkojen päälle putoaminen voi olla kohtalokasta..) Tällä tavalla välttyy ainakin useimmilta kolhuilta.

Tottahan se on. Pojat kaatu ja epäonnistu ländauksessa joskus aika ruffisti. Mutta eipä näytä aina sattuvaan, että kaatumistaito heillä on vistsi hyvin hallussa. Jos sitä tässä joskus on katsonut. Mä en osa samalla tyylillä kaatua aŽla, että liuku pitkin lattia jalat ja kätet suoraana istuvassa asennossa. Esm. jäähallin lattialla sitä on usein näkynyt joko sm-eissä tai proskatessa.

ei se rampissa muuten mitään jos kaatuu, mut jos se on paskanen se ramppi niin tulee kivasti puunsäleitä.. xD se ei tunnu hirveen kivalle..

Sun pitää sit harjotella enemmä,
niin varmaan uskallat sit mennä rampille.
Mutta eihän aina rampilla pidä skeitata!

Kaatuu vaan iha kunnol maaha asti..ei ota nii kovaa esim käsil vastaan ni ei satu käsiin..ja ei sitä pelätä tarvi kun tietää kumminki et aivan varmasti tulee kaatuun uudestaan jossain vaihees ja jossain vehkees.rullalauta on tehty kaatumiseen ja sen oppii kestämään.treenaa vaa.=)

ja sit jos et tie miten joku juttu tehää, ni etit söpiximmä skedepoja parkist ja meet räpyttelee silmii ja kysyy apuu. XD

tai vaihtoehtoisesti opettelet ensin kaatumaa eli hupit kyljelles sieltä minin päältä niin kauan ettet pääse enää takas päälle ilman ulkopuolista apua:Dsen jälkee viikko taukoo ja sama uudestaa ja uudestaa ja sit ku ei enää satu ni mikään ei oo enää uusien temppujen oppimisen esteenä.

^^:D tuota täytyykin kokeilla :D

siinä kaadumisessakin on oma osaamisensa/tekniikka. Mutta jos esim. rampissa huomaat, että toi temppu ei onnistu niin sit on mahdollista tulle dekiltä pois "kaatuen" tai "hyppien " tai astueen" myös sille,että se ei satu. Katso vaikka pikkasen miteen joku temppua suorittaessa"kaadu"/"luovutta".

kato just ennen rullaamaan menoa jotai hammeri pätkiä!

naiset ihanii pröööt

mä pelkään amppareit...

hammerit on muuten ihan perseest

mitä vikaa on hammereissa?? saanen kysyä

Saankohan mäkin tänne vastata? Täällä on tasokkaampaa keskustelua kuin normaaleilla foorumeilla.

Paras tapa on, niinkuin edellä mainittiinkiin yrittää heti uudelleen jos mahdollista. Mitä kauemmin odottaa, sitä enemmän pelko saa valtaa. Tämän olen huomannut ainakin omalla kohdallani. Ekan rokkarikaatumisen jälkeen meni hetki ennekuin sitä uskalsi yrittää uudelleen, samoin kuin bluntin, mutta jos sen haluaa oppia pitää vain yrittää uudelleen. Kun sitten saa tempun päälle... Aijai, se on hyvä tunne. Harjoittelu kannattaa tietenkin aloittaa mahdollisimman pienestä obstaakkelista jonka jälkeen voi siirtyä isompiin kun temppu alkaa tuntua varmemmalta.
Kaatumaan voi oppia ja oppiikin melko pakosti kun itseään enemmän ruhjoo. Paras tapa tähän on pyrkiä jatkamaan liikettä vaikka pyörimällä maassa, jolloin osa liike-energiasta kuluu pyöriessä eikä kaikki tule siihen mätkähdykseen...

Keskity mitä teet, sit et rysyä melkein koskaan.

ei oo paha jos kaatuu..uuestaa vaa nii siitäki tulee hauskaa :D

mä ainaki opettelin kaatumaan ja kestämään kaatumiset

hoh.. virheistä oppii.. :D ja se jos kaatuu nii saa yleensä adrenaliinin pumppaan eli pakko yrittää kovemmin että saa päälle! :D

mua pelottaa kaverin puolesta =/ sen teräskallo petti ja päähän tuli melkonen aivovamma. nyt se nauraa mun vieressä ja loppua ei näy! tää on jo vakavaa!

ai ida.sä pelkäsit selvästi mun puolesta...mua pelottaa taaas et sun nallesaappaista irtoo pohja ;)

no käytä suojia. :D oon mäki kaatunut monta kertaa rampissa ku olen yrittänyt samalla jotain temppuja, huom. ilman suojia. mut.. siittä se lähtee. yritä olla rohkee !! :)

vetää vaan ja ei kelaa sitä että kaatuu!!! sillee sitä oppii!!!!!

huhu,. joskus kaatuminen on mukavaaaki. siis lähinnä sillon ku ei satu pahemmin. ;D

Joo.. On kyllä totta että heti perään vaan ja jos ei heti mene tulee pelkoa enemmän ja suojuksien kanssa pelkään enemmän koska tietää että voi sattua. :D (oon ehkä vähä seko)