Väsyttää kun vetelee pillereitä kaiket päivät kipuihin, viinaakin menee (my mamam was a diesel engine), melkein joka pvä, bissee vähintäään. Nuokun tässä näppäimistön päällä ja sammun kohta. Tekee mieli jotakn, aika luonnolista. Rakkaudesta elämään. Sattuu fyysisesti ja henkisesti, ikää vasta 27 ja nyt ei jaksa enään. Olen ainaŽrakastanut ystäviäni ja perheettäni yli kaiken. Toiset meistä ovat vain herkempiä ärsykkeille jne. (ne tietää jotka tietää.. what i mean..) havahduin vasta n. 5 v. sitten kun muija teki aborttia (PAINUKAA VVITTUUN DEMI HUORAT, NARKKASIN 10 vuotta ja sillä ei sinänsä ole väliä)......tämä on niille jotka luulevat että nokat koksuu ja on vitun hauskaa. Mitä mä voin tässä kännissä/aamudarras sanoa muuta kuin että, pysykää poissa "huume" kuviosta pitäkää hauskaa, nauttikaa elämästä ystävistä. Menkää metsään (en tarkoita hippimeininkiä). Meidän sukupolvi ehtii vielä nauttimaan puhtaasta luonnosta jne. Mutta ottakaa itse asioista selvää ja rakastakaa mieluummin... time to go sleep. peace

Aika rehdin tilityksen vedit, propsit siitä!Sitä vartenhan tämä paikka on? Voi kun vaan edes joku ottaiskin ajoissa opikseen...

Mut sorry joutuu ehkä karsiin noista sun viidestä muusta topikista vähä, vaikkaei täällä varsinaisetsi mitään ilta/aamukohtaista topikkirajoitusta olekkaan. =)
muokattu 21.3.2008 10:45

Yritä selvitä aivojen sokkeloissa. Sinnittele, me luotetaan suhun! Voimia, brotherman!

Kai munkin on sitten tehtävä paska topikki.

Ite on tullu viime kuukausina just mietittyä paljon, että mitä sitä oikein tällä elämällään tekis. Samoilla linjoilla oon Loungen kanssa. Ystävien kanssa on hyvä viettää paljon aikaa, ja tietenkin tyttöystävän kanssa sitäkin enemmän :)

Mut sitten oon alkanu usein ajattelee, että mitä jos tää elämä ei sitten meekkään niin kuin sen on nyt suunnutellut, ja ajattelee sen jotenkin varmaksi ja kestäväksi. Voi olla, että sitten jää aivan tyhjän päälle eikä oo enää mitään suuntaa mihinkään.. Mutta siitä ei kannata liikaa stressaa. Tais mennä lievästi offtopikiks. Mut sama pointti mulla on kun Loungella. Rakkautta lisää ja kohdelkaa lähellänne olevia oikein.

Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, mulle tärkeintä on että voi joskus tulevaisuudessa miettiä että "jee, onpas sitä muuten tullu tehtyä ja koettua kaikenmoista". Ehkä (ja varmastikin) sitä vielä itte vähän vakavoituu aikeidensa kanssa, nyt kuitenki tuntee ittensä niin vapaaks kun ei oo juurikaan isompia vastuita tms, kuten lapsia. Tosin mäki oon vast 21, anykinda shit might just go down.

Meikä on aika aatoksiin vaipuva jäbä ja morkkistelen aika paljon että mitähän sitä elämässä tekis. Yks päivä krapulassa mietin, että voi vittu meikän elämä on perseestä joten piti tehä jotain. Hommasin maltalta duunin ja ku ens kuun lopusa valmistun niin maltalle rullaileen ja asustelemaan huomattavasti vähemmän masentavassa ympäristössä.

"drugs don't work, they just make you worse"

Voimia kaikille jotka painii näiden asioiden kans. Maiseman vaihto on mahtavaa terapiaa. Hallineekeri teki oivat valinnat. "Poissa silmistä, poissa mielestä" sanonta on totta ja auttaa.

Liika tietoisuus on pahasta, pitää lopettaa meiningit, tai vaihtaa huomattavasti vähemmän masentavaan ympäristöön :

voimia sinne jonnekkin !

Alat rullaamaan niin perkeleesti, nyt.

R.I.P