Captured TV, jakso 4 (2005)

Neljäs jakso kääntää kameran toisin päin. Aiheena on kuvaaminen — se osa skeittausta, joka jää yleensä ruudun ulkopuolelle. Skedekoulussa opiskellaan pivottifeikki minirampissa ja arvostelussa on Aste Uus, joka ei ollut vielä edes saanut ensi-iltaansa.

Anssi Paukkunen — videokuvaus

Jouni Leino tulee Helsingin Viikkiin katsomaan, kuinka Anssi Paukkunen kuvaa Mikko Vallia Aste-leffaa varten.

Kuvauslaukusta löytyy kamera, yksi varakasetti, akkuja mieluummin mahdollisimman monta, ja illaksi kuvausvalo — 20 wattia riittää vielä hyvin. Linssinä on Century Opticsin 0.3, joka maksaa Suomessa noin 1 500 euroa. Jos Amerikassa on sukulaisia tai joku kaveri sattuu käymään, sen saa huomattavasti halvemmalla.

Linssillä kuvaamisesta Paukkunen puhuu suoraan. Siitä on ollut älyttömästi puhetta ja jengi arvostelee sitä paljon — ja hän myöntää, että linssillä kuvataan liikaa. Tele on paljon luonnollisemman näköinen eikä vääristä mitään. Mutta välillä paikka on sellainen, ettei vaihtoehtoja ole, ja joskus linssi yksinkertaisesti näyttää paremmalta. Jos telellä voi kuvata, hän valitsee mieluummin telen.

Kuvauspaikan valitsee yleensä skeittaaja. Kuvaajan hommaksi jää kiivetä puihin ja katsoa mistä kulmasta homma näyttää parhaalta, ja miettiä etukäteen ruuvaako linssin kiinni vai ottaako telellä kauempaa. Valmistautuminen on Paukkusen mukaan pelkkää itsensä raahaamista paikalle kameran kanssa. Sinä päivänä valinta oli helppo: selkä oli vähän rikki, joten tultiin puhtaasti kuvaamaan.

Pieni yksityiskohta kertoo ammatista enemmän kuin kalustoluettelo: renkaat ovat normaalia isommat ja pehmeämmät. Niillä pääsee kovempaa, ei tarvitse potkia niin paljon vauhtia, ja kamera pysyy vakaampana kun kuvataan laineria.

Suhde kuvaamiseen on muuttunut vakavammaksi. Ennen lähdettiin skeittaamaan joka päivä kamera mukana, eikä ollut niin väliä tuliko materiaalia — jos kameraa ei otettu laukusta, se ei harmittanut. Nyt lähdetään kuvaamaan eikä skeittaamaan: halutaan tietty trikki ja mennään spotille hakemaan sitä.

Siitä huolimatta homma pysyy kasassa ahaa-elämyksistä. Paukkunen ei omien sanojensa mukaan voisi kuvitellakaan kuvaavansa ilman niitä — se hetki, kun päähän tulee visio, sen kertoo skeittaajalle ja saa toisen innostumaan samasta jutusta.

Pasi Salminen — valokuvaus

Pasi Salminen on kuvannut kymmenisen vuotta ja siitä tosissaan viisi. Syy aloittamiseen on hänen mukaansa perusskeittarin halu dokumentoida elämäänsä. Noin kuusi vuotta aiemmin polvi meni rikki, ja sen jälkeen valinta oli helppo: lajin parissa haluaa silti olla.

Ensimmäinen julkaistu skeittikuva oli Numero-lehden nollanumerossa, photography-osiossa — Vallin ollie. Kuva on hänen omien sanojensa mukaan aika blurri eikä siinä ole skarppia kohtaa; siitä piti tulla sekkari, jonka hän ryssi huolella, mutta kuva saatiin edes seivattua.

Elättääkö Suomessa skeittikuvauksella? Salminen ei usko. Mainostajia on niin vähän, eikä artikkeli- ja haastattelukuvilla juuri elä.

Siisteimmäksi reissuksi hän muistaa Aste-mainoskuvan Pohjoisrannan kurbilla Helsingissä Samu Karvosen kanssa. Kuvakulmia mietittiin viisi, koska temppu oli kurbiin aika spesiaali. Lopputulos rakennettiin pitkällä valotuksella: kamera jalustalle, kuva silloin kun Samu tekee tempun, sitten kameraa heilutetaan jotta ohi ajavista autoista jää juovat, ja lopuksi salaman radiolähetin irti ja nappi uudelleen pohjaan, jotta Samu pääsee vielä toiseen kuvaan. Kaikki tämä 1,3 sekunnissa.

Noin 30 prosentissa kerroista temppu jää tekemättä — lauta katkeaa, joku satuttaa itsensä, tulee häätö tai alkaa sataa. Ländäämätöntä temppua ei käytetä: Salmisen mukaan jenkkilehdissä on kuultu tehtävän niin, mutta heillä periaate on että temppu on tehtävä.

Kuvattavalta odotetaan, että osaa skeitata ja tietää mitä on tekemässä — kuva on kuvaajan ja skeittaajan yhteistulos. Kannustustyyli riippuu siitä, kuinka kauan tyypin on tuntenut: vanhoja frendejä lapsuudesta asti tulee kannustettua eri tyylillä. Rahadiilejä ei ole koskaan, mutta banaania ja purkereita kyllä tarjotaan. Viimeksi lahjottu oli Juhku tai Valli.

Skedekoulu: pivottifeikki minirampissa

Ennen pivottifeikkiä pitää osata 50-50 ja five-0. Molempia kannattaa ensin kokeilla paikoillaan tuntuman saamiseksi. Sitten opetellaan grindaamaan pitkin copingia tasapaino säilyttäen, ja sama pelkällä takatrukilla — se on five-0 grind. Grindatessa jalat asetetaan etummaisen trukin ja tailin kohdalle. Lopuksi lauta käännetään pivotista suoraan ja laskeudutaan takaperin takaisin kaareen. Mitä pidemmän matkan liukuu, sitä vakuuttavammalta temppu näyttää.

Ohjeen lopussa muistutus: ole kohtelias ja anna muillekin tilaa skeitata.

Tommi Kortesniemi ja Captured 10

Jaksossa katsotaan matskua Captured 10:stä ja haastatellaan Tommi Kortesniemeä, joka on ollut mukana leikkaamassa kyseistä elokuvaa. Mukana nähdään myös Proskate.

Lähde: YouTube — Captured TV JAKSO 4 (2005)

Korjattu 24.8.2026: jutun youtube_video_id osoitti jakson 3 videoon. Body esitti Paukkusen, Salmisen ja Kortesniemen skeittaajina, joiden tyyliä ja ajattelua kuvattiin lainausmerkeissä — lähdevideossa he ovat videokuvaaja, valokuvaaja ja leikkaaja, ja jakson aihe on kuvaaminen. Keksityt luonnehdinnat ja sitaatit poistettiin ja sisältö kirjoitettiin uudelleen lähdevideon pohjalta.