F5.6-klubin huhtikuun illassa keskityttiin yhteen suomalaisen visuaalisen kulttuurin sitkeimmistä alalajeista. Skeittikuva ei ole urheilusuorituksen lopputuote vaan oma juttunsa: spotti rakennetaan kuvan kanssa, kuvaaja liikkuu skeittarin mukana ja arkkitehtuuri saa rooliin yhtä paljon tilaa kuin trikki itse.

Pöydässä istui kaksi pitkän linjan tekijää ja yksi moderaattori joka tuntee molemmat puolet itse. Keke Leppälä on kuvannut suomalaista skeittausta ja lumilautailua niin kauan että hänen kuviensa kautta voi seurata, miten skenen estetiikka on kulkenut filmiajasta digiaikaan. Mikko Kempas taas tunnetaan skeittialan moniottelijana — viimeksi hän tuotti viimeistä Suomessa ilmestynyttä skeittilehteä, sitä lehteä joka veti viivan painetun median ajalle täällä.

Keskustelua veti Jetro Stavén, skeittari ja valokuvaaja, jolla on molempien puolien kokemus.

Mistä puhuttiin

F5.6-klubin asetelma on simppeli mutta hauska: yksi alalaji laitetaan tunniksi syyniin, kuvaajat puhuvat itse ja yleisö pääsee sisään. Skeittikuvauksen kohdalla kysymyksiä riitti.

  • Miksi skeittikuvaus eroaa muista urheilukuvista? Kun futista tai jääkiekkoa kuvataan, suorituspaikka on rakennettu kuvattavaksi. Skeittauksessa spotti on katu, parkkihalli, marmoripenkki tai liukurampin reunus — kukaan ei suunnitellut sitä kameralle. Ympäristö ei ole tausta vaan osa kuvaa.
  • Spontaani vai suunniteltu? Skeittikuva on usein molempia. Trikki saatetaan ajaa kymmeniä kertoja että saadaan haluttu kulma, mutta itse hetki kestää sekunnin osan ja kuvaaja seisoo siinä, mihin jäbän pitää myös laskeutua.
  • Onko alakulttuurileima hävinnyt? Tämä oli illan kovin kysymys. Kun skeittaus näkyy mainoksissa, olympialaisissa ja brändeissä, mihin skeittikuvauksen oma estetiikka asettuu? Nostiko valtavirta dokumentaarisen otteen mukaansa vai jäikö skene puolustamaan omaa kuvakieltään?
  • Suomalainen skeittikuvauksen skene ja sen muutos vuosien aikana — mitä on menetetty, mitä saatu, ja kuka kuvaa täällä nyt.

Kuva-aiheinen iltama ei jäänyt teorian tasolle: tarinoita kuvien takaa kerrottiin pitkin matkaa, ja Mikko Kempaksen oma otos pääsi tilaisuuden kansikuvaksi.

Mistä klubi kertoo

F5.6-klubi on Suomen kuvajournalistien tuottama kuukausittainen tapahtuma, joka keskittyy dokumentaariseen valokuvaan. Pääsymaksuton, ja kiitokset kulkevat Patricia Seppälän Säätiölle. Skeittikuvauksen ottaminen huhtikuun teemaksi on iso kunnianosoitus alalajille, joka on aina toiminut puoliksi taiteen ja puoliksi yhteisön sisäisen dokumentaation rajalla.

Koko keskustelu — runsas tunti — on katsottavissa F5.6-klubin YouTube-kanavalla. Käykää kuuntelemassa.

Lähde: YouTube — F5.6-klubi